keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Mieli maassa maailmalla


Ei ole ei Helsinki enää se mieluisa paikka minulle.
Metelit, hajut, hälinä, ihmismäärä ja sairaaloissa ravaaminen, Kulkeminen ensin bussilla, sitten metroon ja loppumatka vielä ratikalla ( kaipaan omaa hurttavankkuria)
- ikävöin  Urpulaan.



Käsiröntgenissä eilen Marian sairaalassa sain huonoja uutisia.
Luunpäät ranteessa edelleen pois paikoiltaan.
Siirryin tänään Töölön sairaalan asiakkaaksi ja torstaina leikkausoperaatiossa luut kiinnitetään nauloilla.
Toivottavasti tämä (välillä helvetullinen) kipu sen jälkeen alkaisi hellittämään.



*   *   *



4 kommenttia:

  1. Kun tulee maalta kaupunkiin niin tuntuu että meteli räjäyttää pään.

    Toivottavasti se nyt sit alkaa kunnol paraneen se käsi ja kivut hellittään. Tosi kovissa kivuissa ei oo herkkua elellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen pisti jo ihan itkuksi, kun polvea särki ja rannetta jomotti.Sit vielä ikävä Urpulaan lisää tuntemuksia.

      Poista
    2. Nii, se kun meinaa välillä se kaikki paska sataa päälle samalla kertaa. Ei oo herkkua sun olos mutta eiköhän se leikkurin jälkeen ala helpottaan.

      Poista

Piristä päivääni viestillä